Testudo – avaruusasemalla tapahtuu kummia
Arvostelun kirjoittaja pitää kannesta, sillä kirjoittaja pitää kohtalokkaista naisista
TESTUDO
Genre: Sci-fi, kauhu
Suositusikäraja: K-15
Tekijä: Eyeless1703 / Hannele Kurronen
Pituus: 30 sivua (kesken)
Testudo on scifi- & kauhu-sarjakuva, jonka takaa löytyy nimimerkki Eyeless1703. Synopsiksessa kerrotaan sarjakuvan tapahtumapaikaksi Queenie III-niminen vankeinsiirtoalus, jonka pieneen miehistöön kuuluvat Modo-niminen ihmiskapteeni, Shaula-kokki (jonka kanssa Modolla on ilmiselvästi jonkinlaista säätöä), Grimm-niminen sekarotuinen mekaanikko, monitoiminainen Tiya sekä lääkintämiehen tointa hoitava Hacket, joka on verhonnut koko päänsä jonkin sortin hengitysmaskihuppusysteemillä. Tätä arvostelua kirjoittaessa sarjakuvaa on julkaistu 30 sivua ja ikäsuositus on K15.
Ensimmäiseksi Testudo erottuu edukseen suomalaisesta nettisarjakuvatarjonnasta Eyelessin tyylin puolesta – suurin osa nettisarjakuvista kun on enemmän tai vähemmän manga-vaikutteista, mutta Eyelessin kohdalla ei ole vaikea arvata onko vaikutteet saatu Marvellin vai Arina Tanemuran tuotannosta. Sarjakuva on myös väritetty kauniisti ja itseäni miellyttää varsinkin se miten käsin tehdyltä jälki näyttää. Värimaailma tukee onnistuneesti sarjakuvan tapahtumia. Alussa, kun kaikki vaikuttaa vielä varsin viattomalta ja harmittomalta, värit ovat selkeästi lämpimämmät, voimakkaammat ja, no, värikkäämmät. Sitten kun siirrytään Queenielle niin väritkin latistuvat, mutta eivät kuitenkaan täysin harmaasävyisiksi. Värit on siis onnistuneesti valjastettu itse tarinan tukijaksi!
Käsintehtyä vaikutelmaa syö kuitenkin tietokoneella jälkeen päin lisätyt tekstit, sillä valmisfontti tuntuu todella tönköltä ja persoonattomalta Eyelessin oman kynänjäljen rinnalla… Käsin tekstaaminen kunniaan!
Olenko se minä, vai onko Shaulalla ja Modolla jotain säätöä?!
Eyelessin länsimaalaisvaikutteisessa tyylissä on kuitenkin ajoittain myös kompastumisia. Piirtäjän helmasynti tuntuu olevan suhteettoman suuret päät. Välillä tuntuu myös siltä, ettei anatomia olekaan ihan niin hyvin hallussa kuin mitä tyylittely vaatisi. (Esimerkiksi sarjakuvan uusimmilla sivuilla Tiyan kasvonpiirteet ovat muuttuneet entistäkin tyylitellymmiksi ja nenä sen kun vain kyömistyy sivu sivulta… Välillä lopputulos näyttää luonnottomalta ja saa miettimään, kuinka iso osa jäljestä on muualta opittua ja mikä itse tutkittua?)
Sarjakuvan hahmodesignit ovat siinä mielessä onnistuneita, että miehistön jäsenet todellakin tunnistaa toisistaan. Eläimellisemmät ja ihmismäisemmät hahmot istuvat myös hyvin samaan sarjakuvaan ja piirtäjä on selkeästi molempien hahmotyyppien piirtämisessä samalla tasolla. Pidän myös siitä että hahmojen vaatteet on pidetty varsin neutraaleina, sillä hahmojen kasvoissa ja muussa anatomiassa onkin paljon enemmän erikoisia yksityiskohtia. Esimerkiksi Grimmillä näyttäisi olevan kahden käden sijasta neljä kättä. Toisaalta mielessä herää kysymys, mikä funktio neljällä kädellä on – varsinkin kun myöhemmin sarjakuvassa näyttäisi siltä että myös usealla sivuhahmolla on kahden sijasta neljä kättä.
Tästä voisikin hypätä sujuvasti kerrontaan. 😀
Eyelessin länsimaalaisvaikutteet näkyvät myös tarinankerronnan saralla. (Tosin enemmistö nettisarjakuvista on varsin länsimaalaisia juonen kuljetuksen ja ruutujakojensa puolesta, mikä ei siis sinänsä ole ihmeellistä.) Toisaalta tarinankerronta sopii yhteen itse kuvituksen kanssa, mutta henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että länsimaalaisia sarjakuvia vaivaa usein jonkinlainen tönkköys. Varsinkin dialogien kohdalla. Välillä myös Testudo sortuu tällaiseen tönkköyteen ja länsimaalaiselle (varsinkin yhdysvaltalaiselle) sarjakuvalle tyypillisesti tarinankerronta ei ole kovin hahmolähtöistä.
Tämä kohta sai kirjoittajan nauramaan ääneen...
Itse nautin hahmokemioiden haistelemisesta ja siitä, että hahmon mielen maisemia kuvataan tarkasti ja syvällisesti. Testudossa pääosassa ovat kuitenkin itse tapahtumat, jotka nekin ovat kyllä mielenkiintoisia. On kuitenkin harmi, että 30 sivun aikana itse päähahmokaartiin on ehditty tutustua vain pintapuolisesti. Lukijalle on selvinnyt että Modo on eronnut ja hän on menettäny silmänsä sodassa. Ja että Shaulalla ja Modolla on selkeästi jonkinlaista säätöä. Ja Grimm on rääväsuu joka ei osaa oikein käyttäytyä.
Siihen se sitten jääkin… Itse kaipaisin enemmän hahmojen taustojen ja motiivien valottamista, sillä kaikesta saa kuitenkin sellaisen kuvan, että Eyeless itse kyllä tuntee hahmonsa paremmin kuin hyvin.
Myös sarjakuvan kuvakerronta valitettavasti välillä kärsii tönkköydestä. En voi varmastikaan liikaa painottaa miljöön kuvaamisen tärkeyttä! Testudossa on yksi ainoa valaiseva, hyvä miljöökuva ja se löytyy oikeaoppisesti sarjakuvan ensimmäiseltä sivulta. Miljöötä kannattaa kuvata kuitenkin myös muuallakin kuin sarjakuvan alussa. Voisi sanoa, että miljöökuva on paikallaan aina kun sarjakuvan tapahtumapaikka vaihtuu, tai ainakin kun paikka esiintyy sarjakuvassa ensimmäistä kertaa. Itseäni hämmentää todella paljon, ettei esimerkiksi Queenieta ole kuvattu kertaakaan sarjakuvan aikana kokonaan ja selkeästi ulkoa päin. Nyt jää hämärän peittoon minkä mallinen alus on kyseessä, kuinka suuri se loppujen lopuksi on ja niin pois päin. Myös kohtaus, jossa Queenien miehistö siirtyy Da´ika-planeetalle on sekava ja sekavuus johtuu juuri miljöön kuvauksen puutteesta. Planeetta olisi voitu kuvata kaukaa, tai ainakin matka, jonka miehistö kulki omalta alukseltaan … Sinne missä he nyt ovatkaan. Synopsiksesta käy ilmi että Da´ika on pieni kommuunin omainen avaruusasema, mutta vaikka sarjakuvassa näkyy tärkeän näköisiä tyyppejä univormut päällään, niin tilan tuntua ei ole. Henk. koht. en yhtään hahmota millainen paikka Da´ika on – onko se siis planeetta jolle on rakennettu avaruusasema, onko planeetalla muutakin, vai kattaako avaruusasema koko planeetan pinta-alan? Vai häh?
Sarjakuvasta löytyy myös sitä luvattua kauhua.
Sarjakuvan alusta haluaisin sanoa sen, että ensin pidin sitä todella irrallisena ja outona ja tyhmänä. 😀 Mutta taisinkin nyt tajuta mitä siinä tapahtuu ja olen aika innoissani siitä! Mutta itse olisin pidentänyt alkua hieman, nyt se on liiankin välähdyksenomainen ja toisen sivun tapahtumat ovat varsin epäselvät. Ensimmäisen kolmen ruudun aikana ”kaikki on hyvin” eikä lukija oikein ymmärrä että mitä lapsi kummastelee ja sitten onkin jo jotain mystistä mutaa naamassa. Ymmärrän ettei ole ehkä haluttu esitellä tätä mystistä pahaa lähikuvassa vielä sarjakuvan tässä vaiheessa, mutta hieman hitaammin ja selkeämmin kohtauksen olisi silti voinut viedä läpi.
Mutta ylipäätään Testudo vaikuttaa juonensa puolelta varsin mielenkiintoiselta, varsinkin kun ottaa huomioon että kyseessä on harrastelijanettisarjakuva. 😀 Sarjakuvassa on hienosti onnistuttu saamaan aikaan inhottavan ahdistava ja vastenmielinen tunnelma, mikä on todella harvinaista kun kyseessä on harrastajan voimin tehty sarjakuva. (Ja monet ammattisarjakuvatkin epäonnistuvat yrittäessään piirtää jotain mukamas pelottavaa.) Itseäni ainakin inhottaa todella paljon joku mystinen loinen joka tulee ja kaivautuu sitten uhrinsa navasta ulos… Ynhn ! Toivottavasti Eyeless jaksaa jatkaa puurtamistaan sarjakuvan parissa, sillä vaikka Testudo vaikuttaa omaan makuuni hieman liian toimintapainotteiselta, niin itse lukisin mielelläni tarinan loppuun, sen verran omintakeinen tekele kuitenkin suomalaisen nettisarjakuvan piirissä.
Sarjakuvaa pääsee lukemaan täältä!
Tämä, jos jokin, on hämmentävää!
Teksti: Sofia Sotavalta
Artikkelin kuvat: Eyeless1703/Hannele Kurronen
Posted on 12 heinäkuun, 2011, in Arvostelut and tagged Kauhu, Länsimainen, Nettisarjakuvat, Sci-fi, Suomalainen sarjakuva. Bookmark the permalink. 7 kommenttia.
Get Inspired! 
Oho, yllätyin paljon artikkelista! : D
Jos saan hieman puolustautua, niin kirjottelen tässä hieman selventäviä asioita + muuta mitä tuli tätä lukiessa mieleen. 🙂
Ensinnäkin tämä oli tosi hyvä arvostelu ja avasi silmiä paljon! Kiitos paljon kritiikistä, sitä olenkin kaivannut. Nauratti parissa kohtaa omat kömmähdykseni, olen huomannut samoja asioita itsekin ja todellakin nuo isot päät vainoavat minua ihan liikaa. Sekä hahmojen muuttuminen on ihan omaa tyhmyyttäni, taisiis, tyylini muuttui todella paljon viime talven aikana ja se valitettavasti näkyy sarjakuvassa. Sekä laiskuus, taustat olisi oikeasti hyvä asia ja niitä onkin jatkossa tulossa enemmän! 🙂
Hahmoista on valitettu ennenkin sekä tarinan kuljetuksesta, mutta oma mielipiteeni on se, etten halua tehdä ihmissuhde draamaa enkä pidä hahmojen taustoja kovinkaan tärkeinä itse tapahtumien rinnalla. Selvempiä taustoja on tulossa lisää myöhemmin. Pidän myös hieman liikaakin elokuvallisesta tarinankerronnasta, eli en keskity hahmojen luonteenpiirteisiin erikseen vaan annan lukijan itse päätellä hahmosta jotakin tarinan aikana. En pidä hahmoesittelyistä itse sarjakuvassa. :’D
Queenie alus on kuvattu kyllä kokonaisuudessaan kolmannella sivulla (jos prologi lasketaan mukaan) Sekä Da’ika näkyy ensimmäisessä ruudussa~ Anteeksi jos ne ovat jääneet epäselviksi. :’D Tiedän että olen hätäinen, ja alunperin piti tehdä pidempikin esitys miljöön vaihtamiseen.
Kiitoksia kuitenkin vielä arvostelusta! Tämä sai innostukseni sarjakuvan tekemiseen palaamaan. : D Se kun on ollut jonkin aikaa hieman kadoksissa.
Hihi, mukava kuulla että arvostelu oli mieleinen, avasi silmiä ja mikä tärkeintä, innosti jatkamaan piirtämistä. (^__^) Tai siis siihen aina pyrin kun annan jollekulle kritiikkiä; kannustamaan jatkamaan ja kehittymään lisää. Toisaalta haluan antaa myös oikeaa kritiikkiä enkä vain kirjoittaa ylistyssanoja, joten välillä pelkään olevani jotenkin liian… latistava, mutta helpottava kuulla että näin ei asia ollut ainakaan tällä kertaa. (u v u)
Hahmoihin ja ylipäätään kerrontaan liittyvät ongelmat ovat Testudossa varmaankin aikalailla mielipideasioita. 😀 Itse kun tosiaan pidän hahmovetoisista tarinoista, todella hidastempoisesta, maalailevasta kerronnasta ja sellainen Kauniit & Rohkeet-tyylinen draamailu on hyvinkin mieleistä. ❤ Vaikka Testudossa ei sellaista olekaan niin lopputulos ei ole tönkkö ja lukijalle käy kuitenkin selväksi että tekijä itse tuntee hahmonsa, mikä on kaikista tärkeintä. (u v u)
Toivottavasti jaksat jatkaa Testudon piirtämistä asap. \o/
Sofialta kyllä saa tosi hyviä arvosteluja 😀
Kritiikkiä yms. löytyy ja asiat on kirjoitettu siten, että ne justiin ymmärtää oikein ja auttavat tosiaan siinä samalla!
Innolla odotellessa sitten lisää tällaisia!
Aaa, miten mukavaa saada kehuja. x3 Yritän tosiaan kirjoittaa mahdollisimman selkeästi ja… rehellisesti, kritisoiden asioita jotka eivät minusta toimi, mutta niin ettei kritiikin saajan inspiraatio kuole. :’D Pitäisi tosiaan kirjoittaa arvosteluja lähiaikoina lisää, kunhan maltan hetkeksi lopettaa Supernaturalin kyttäämisen ja istua kirjoittamaan. x)
Ah, Supernatural~ Katottiin joskus Siarran kans sitä suomes julkastut seasonit 8D
Mutta joo, se on kyllä melkoinen taitolaji, että osaa oikeasti ilmaista asiat oikealla tavalla niin, ettei sitten ”kohde” revi pelipöksyjään tuhannen palasiksi ja haasta riitaa valmiina tekemään asiasta kolmannen maailmansodan 😀
Mutta innolla odotellessa lisää näitä!
Nannaa tekstiä, hirmu miellyttävä lukea! Parhainta tässä oli eritoten sokeroinnin puute, eli mitä sitä turhaan kuorruttelemaan jos jokin mielestään mättää. Ja tästä jopa oppikin jotain (köh, otan itse parit neuvot talteen kun rupean omaani suunnittelemaan), ei ollut suotta mitään turhaa diipadaapaa. 🙂
Samoilla linjoilla myös Testudosta puhuttaessa – itselle tosin moni asia on valjennut paremmin kuin Sofialle, mutta toisaalta kaikkien outouksien esilletuonti on vain positiivista, koska se tarkoittaa että jotain ei ole selitetty tarpeeksi hyvin.
Kiitos kehuista, yritän jatkaa samalla linjalla, kunhan saan perseeni irti sängystä ja kirjoitettua lisää. 😀
Imo olen myöskin sitä mieltä että, noh… Itselleni on käynyt esim. Fariksen kanssa muutamaankin otteeseen niin, että muutamalle toverilleni jokin juttu on ollut yhtä selkeä kuin minullekin (vaikkei heille asiaa olisi valaistukkaan yhtään sen enemää kuin ”tavalliselle lukijalle”), kun taas toisille jotkut jutut ovat olleet kaikkea muuta kuin selkeitä. 😀 Lukijoita on erilaisia. (Ja itse olen lukijana hieman kiireinen, joten pienet yksityiskohdat saattavat jäädä ensimmäisellä ja toisellakin lukukerralla huomaamatta..)